Saksalaiset kaupunkikronikat

Kääntänyt: Martti Linna

Kuva oikealla: Värikuva teoksesta  Suomen kulttuurihistoria, osa 1. Taivas ja maa. Helsinki 2002. s.93.

Kyseisen maalauksen tekijää ei tunneta, mutta vaikuttaisi siltä, että se on tehty kuparipiirroksen pohjalta, jonka Elias Brenner laati Erik Dahlbergin toimittamaan teokseen Suecia Antiqua & Hodierna (1716, I fol.12). Aiheesta lisää teoksessa Sixten Ringbom: Art History in Finland before 1920, Helsinki 1986  ss. 10-20.

Alhaalla olevan Brennerin piirroksen latinankielisessä tekstissä todetaan hahmon esittävän Hämeenlinnassa Suomessa näihin aikoihin asti säilyneen muotokuvan mukaan kuvattua Valdemar ja Maunu kuninkaiden valtionhoitajaa ja isää, kuuluisaa ruhtinasta Birger-Jaarlia, joka pakotti suomalaiset ja hämäläiset kristinuskoon noin vuonna 1220 ja joka sen jälkeen perusti kuninkaan valtaistuinkaupungin Tukholman.

Värillisen taulun ruotsinkielisessä tekstissä sanotaan: Suuren ruhtinaan Birger-jaarlin muotokuva, kuvattuna Hämeenlinnassa, Suomessa, vuonna 1220, sen jälkeen kun hän oli pakottanut suomalaiset ja hämäläiset kristilliseen uskoon ja sen jälkeen perusti Tukholman.

Kyseiset teokset näyttävät osoittavan ensimmäisen Detmar-kronikan tekstin, jonka mukaan Birger-jaarli pakotti Suomen Ruotsin kruunulle, olleen tunnetun Ruotsissa ja Suomessa 1600- ja 1700-lukujen taiteessa. Tämä on pääteltävissä kuvateksteistä.

(Oikea ajoitus: Birger tuli jaarliksi 1248 ja teki todellisuudessa retken Suomeen vasta 1249-1250)

Lyypekin kaupunginkronikka. Ensimmäinen Detmar-kronikka, joka käsittää vuodet 1105-1276:  

 

(1266) Des sulven jares starf hartich Birger van Sweden. desse Burger bedwank Vynlande to der kronen to Sweden.

 

Suomennos vanhasta alasaksasta: 
(1266) Samana vuonna kuoli Ruotsin herttua Birger. Tämä Birger pakotti Suomen Ruotsin kruunulle.

 

Ensimmäinen  Detmar-kronikka lienee valmistunut vuoden 1276 aikoihin, sillä tuo vuosi on viimeinen kronikassa mainittu.

Jörgen Weibull: Sveriges historia. 1993, sivu 21: Erik den helige skall enligt legenden ha företagit ett "korståg" till Finland för att kristna dess befolkning. Detta skildras på en kopparrelief från 1400-talet på Finlands skyddshelgons, biskop Henrik, sarkofag i Nousis kyrka. Legenden uppstod vid 1200-talets mitt, då den egentliga erövringen af Finland inleddes under Birger Jarls regering och därefter fortsattes av Torgils Knutsson. Den svenska bosättningen i sydvästra delen av Finland inleddes på allvar under 1200-talet. Det äldsta bevarade dokumentet, som vittnar om Sveriges överhöghet är från 1303 och i freden i Nöteborg 1323 mellan Sverige och det ryska satorfursendömet Novgorod fastlades gränsen, som i söder gick vid Systerbäck på Karelska näset.

Käännös Martti Linna:

Jörgen Weibull: Sveriges historia. 1993, sivu 21: "Eerik Pyhä on legendan mukaan tehnyt "ristiretken" Suomeen ristiäkseen väestön. Tämä kuvataan 1400-luvun kuparireliefissä Suomen suojeluspyhimyksen, piispa Henrikin, sargofissa Nousiaisten kirkossa. Legenda syntyi 1200-luvun puolivälissä, kun Suomen todellinen valloitus aloitettiin Birger Jaarlin hallituskaudella ja jota sen jälkeen jatkoi Torkkeli Knuutinpoika. Lounais-Suomen ruotsalainen asutus sai alkunsa tosiasiassa 1200-luvulla. Vanhin säilynyt dokumentti, joka kertoo Ruotsin ylivallasta, on vuodelta 1303. Ruotsin ja venäläisen Novgorodin suuriruhtinaskunnan välisessä rauhassa Pähkinälinnassa 1323 vahvistettiin raja, joka etelässä kulki Rajajokea pitkin Karjalan kannaksella."

(Kääntäjän huomautus: Kreikan sana sarkofagi on lihansyöjä, kenotafi on tyhjä hauta)

 

Kirjallisuutta:

 

Donner G.A.: Om missionsmetoderna vid tavasternas kristning. Teoksessa: Juhlajulkaisu Jaakko Gummerukselle ja Martti Ruuthille heidän täyttäessään 60 vuotta. SKHS:n toim. XXVIII, 1930.

Historische Kommission bei der Bayerischen Akademie der Wissenschaften: Die Chroniken der niedersächsischen Städte. Lübeck. Vandenhoeck & Ruprecht in Göttingen, 1967. (s. 109, nro 325)

Linna Martti: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot. Teoksessa: Helena Honka-Hallila (toim.): Vesilahti 1346-1996, Jyväskylä, Vesilahden kunta ja seurakunta 1996.
Linna Martti: Suomen vanhemmista aluejaoista. Muinaistutkija 4 / 1996.  

Lönnroth Harry, Linna Martti: Eerikinkronikka, SKS 2013.

Pentti S.J.: Ristiretkien kauhupropagandaa. SKHS:n vuosikirja 1945-46. SKHS, 1948.

Weibull Jörgen: Sveriges historia. Förlags AB Wiken, Svenska Institutet, 1993, sivu 21.